Synsiönseudun osakaskunnan suurimpiin järviin istutetaan kalaa tarpeen ja suunnitelman mukaisesti. Osakaskunnan tavoitteena on toimia aktiivisena alueensa vesien hoidon edistäjänä. Vesistöihimme kohdistuu nykyään lukuisia erilaisia ympäristöpaineita, jotka voivat heikentää vedenlaatua. Vesien tummuminen ja rehevöityminen ovat isoja ongelmia, joiden hallitsemiseksi tarvitaan laaja-alaista toimintaa.

Jokaisen kalastajan, vesillä liikkujan ja ranta-asukkaan on hyvä tiedostaa miten välttää omalla toiminnallaan ylimääräistä vesistön kuormitusta.

Synsiönseudun osakaskunnalla ja sen lähialueilla on lukuisia pienempiä virtavesiä, joiden suunnitelmallinen inventointi on kannattava toimi. Joistakin virtavesistä voisi saada taimenkohteita, mutta myös tärkeitä rapu- ja vesienhoidollisia asioita voidaan edistää. Osakaskunta tarkastelee kartoitushankkeen mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Kosteikko- ja valuma-aluetoimet

Yleisesti ottaen Synsiönseudun osakaskunnan vedet ovat tummuneet viime vuosikymmeninä kuten kaikkialla muuallakin. Valuma-alueen maankäyttö, erityisesti tehostunut metsätalous, asettaa haasteita tulevaisuudessa näilläkin alueilla.

Ennustetun ilmastonmuutoksen myötä sadanta tulee lähivuosina lisääntymään ja lyhyemmän routajakson myötä aineksen huuhtouma maa-alueilta kasvaa. Erilaiset vettä paremmin valuma-alueella pidättävät toimet olisivat erittäin tärkeitä vesistöjen nykyisen tilan ylläpitämiseksi, kuin myös tilan parantamiseksi.

Mikäli osakaskunnan pyrkimyksenä on olla alueellaan merkittävä vesienhoidon edistäjä, olisi tärkeää luoda keskusteluyhteys ainakin merkittävimpien suo- ja turvemaiden maanomistajiin ja kartoittaa heidän näkemyksiään mahdollisille vesienhoitotoimille. Näin saadaan ennakoidusti luotua tärkeää yhteistyöverkostoa, jos alueelle lähdetään suunnittelemaan konkreettisia toimia tulevaisuudessa. Kootut yhteys- ja ennakkotiedot nopeuttavat ja tehostavat niin viranomais- kuin konsulttityötä.

Monilla osakkailla voi olla arvokasta historiatietoa alueesta. Esimerkkinä Viitalampi, joka laskee Läämingin Pieneen selkään, laskusuuntana kaakosta luoteeseen. Kuullun mukaan Viitajokea on aikoinaan perattu voimakkaasti lammen vedenpinnan laskemiseksi, jotta saataisiin lisää metsäpinta-alaa lammesta. Toimi ei onnistunut, mutta nykyisellään suurempi määrä orgaanista ainesta huuhtoutuu Lääminkiin ja siitä sen alapuolisiin vesiin. Viitajoen kunnostus on todennäköisesti pieni työ, mutta sillä saatetaan saada Viitalammen veden viipymää kasvatettua merkittävästi. Tällä voisi olla vaikutusta alapuolisten vesien rehevöitymisen hidastumiseen.